|
IHMISTEN TERVEYS ON UHRI TALOUDELLISEN KASVUN JA MARKKINAVOIMIEN ALTTARILLE
Leipäteollisuuden totuuden hetket
On hyödyllistä tietää, mitä peruselintarvikkeemme leipä sisältää ja miten se tuotetaan. Ruotsissa tehdyn ruoka 21 (Mat 21) -nimisen poikkitieteellisen tutkimusohjelman yhteydessä saatiin vastaus siihen, miksi leipäteollisuus vastustaa jauhojen proteiinipitoisuuden pienentämistä, jota on puolestaan suunniteltu ympäristösyistä.
”Suurleipomoissa taikina käsitellään tehokkaasti ja nopeasti”, erään yhtiön edustaja paljastaa. Käsittelyyn kuluu vain 1,5-3 minuuttia, kun käytössä oleva menetelmä ”stressaa taikinaa”. Viime kädessä kyse on siis siitä, että ellei leipomoilla olisi käytettävissään jauhoja, joiden proteiinipitoisuus on erittiiin suuri, leipää ei pystyttäisi valmistamaan nykyisillä teollisilla menetelmillä.
Juuri taikinan stressi on yksi suurimmista pulmista. Kun ”kypsä” taikina valmistetaan muutamassa minuutissa, vaikutukset ulottuvat sekä makuun että ravintosisältöön. ”Hyvin tehty leipä on parasta ravintoa, mutta jos leipä tärvellään huonolla käsittelyllä, mitään huonompaa ei ole”, totesi englantilainen lääkäri Thomas Muffet jo 1500-luvulla.
Miten saadaan tietää, kuinka leipä on valmistettu? On hyvä aloittaa, kuten yleensäkin, tutkimalla tarkoin leivän sisältö - mitä lyhyempi ainesluettelo on, sen parempi.
Lyhyesti aineita, joita ilman tulee hyvin toimeen.
Rasva
Kovetettu rasva lisää leivän tilavuutta ja sisuksen pehmeyttä. Leipä säilyy sen vaikutuksesta tavallista pitempään tuoreen tuntuisena. Teollisuus on kauan käyttänyt osittain kovetettua kasvirasvaa, jossa on terveydelle haitalllsia transrasvahappoja. Saamansa kritiikin vuoksi se pyrkii kuitenkin väihitellen siirtymään kasviöljyyn. Tällöin öljy sekoitetaan pienehköön määrään täysin kovetettua rasvaa, jossa ei ole trans-rasvahappoja. Rasvaa muodossa tai toisessa on vaikea välttää, jos leipä halutaan valmistaa edellä kerrotun,tai sitä muistuttavien menetelmien avulla.
Jauhonparanne
Tavoitteena on pitää hiilidioksidi taikinassa, jotta taikina nousisi kunnolla. Tämä lisäaine ei ole ravitsemuksel-lisesti tärkeä, sillä kyse on askorbiinihaposta (E 300), joka tuhoutuu paiston aikana. Toisaalta se lisää leivän tilavuutta, joten asiakasta voidaan sen avulla huiputtaa niin, että hän maksaa leivästä liikaa.
Soijajauho
Soija vaikuttaa jauhoja vaalentavasti, helpottaa taikinan koneellista käsittelyä, lisää leivän tilavuutta ja pehmeyttä. Taikinaan voidaan sen ansiosta puristaa lisää halpaa vettä. Soijajauho valmistetaan geeni-muunnellusta soijasta.
Emulgointiaineet
Emulgointiaineita käytetään usein niin sanotuissa leivänparanteissa, jotta kaasukuplat saataisiin sopivan kokoisiksi ja taikinan tilavuutta pystyttäisiin kasvattamaan lisäkaasulla. Ne pehmentävät sisustaa ja jarruttavat tapahtumasarjaa, jonka vaikutuksesta leipä alkaa tuntua vanhalta. Kuluttaja uskoo, että pehmeä leipä on tuoreempaa kuin se todellisuudessa on.
Säilöntäaineet
Tavallinen säilöntäaine on kalsiumpropionaatti (E 282), joka estää homesienten luonnollisen kasvun. Niinpä sen yliannokset voivat aiheuttaa leipään sivumaun. Käytetään leivissä, joiden säilyvyys on pitkä. Leivän säilyttäminen pakastimessa olisi tietenkin vaihtoehto, joka toimii ilman kemiallisia aineita.
Entsyymit
Entsyymit tulivat teollisuuden avuksi, kun kaliumbromaatti ja atsodikarbonamidi kiellettiin. Ne ovat biologisia katalysaattoreita, jotka nopeuttavat biokemiallisia reaktioita. Leivän valmistuksessa tavoitteena on taikinan tilavuuden ja leivän säilyvyyden parantaminen niiden avulla. Lisäksi entsyymeillä pyritään antamaan leivän kuorelle oikea väri ja maku.
Leipäteollisuus voi valita noin kymmenestä entsyymistä, joilla on eri käyttöalueet. Usein taikinaan lisätään entsyymiseos, jolla on useita vaikutuksia.
2010 leipätehtaat ostivat 32,7 miljoonan euron arvosta entsyymejä, ja markkinoiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2014 mennessä 55,3 miljoonaan euroon. Yksi suurimmista valmistajista on tanskalainen Novozymes, joka tuottaa entsyymejä maailmanlaajuisesti lisäksi myös mm. eläinten rehuun ja matonpesuaineisiin.
Myydäkseen Novamyl-nimistä entsyymivalmistetta, joka pidentää mainoksen mukaan leivän säilyvyyttä 3-5 vuorokaudesta 21 vuorokauteen - kolmeen viikkoon, valmistaja on jo vuosia käyttänyt iskulausetta ”Löydämme avaimet luonnon salaisuuksiin”. Tämä on merkinnyt vallankumousta leipomoteollisuudessa.
Novamyl jarruttaa luonnollista tapahtumasarjaa, jonka vaikutuksesta leivän pehmeä ja kimmoisa sisus kovettuu. Sen avulla saadaan erityisen hyvin säilyvää leipää, jota teollisuus sanoo ESL-leiväksi , eli ”pitkän hyllyiän leiväksi”.
Entsyymit kuuluvat aineisiin, joita käyttämällä nykyaikaiset leipomot pystyvät lyhentämään nostatusaikoja eritäin paljon. Yhtiöt ovat kyllä hyvin hiljaa siitä, kuinka lyhyitä nostatusajat todellisuudessa ovat. Vuonna 2001 Novozymes tosin esitteli Novamyliä markkinoidessaan tutkimusraportin, jonka liitteestä ilmeni, että tavallinen vuokaleipätaikina saa nousta vain 15 minuuttia.
Entsyymi poikkeavat muista lisäaineista sikäli, ettei niitä tarvitse mainita leivän tuoteselosteessa. Ne ovat ”prosessin apuaineita”, jotka vaikuttavat itse tuotantoprosessiin mutta eivät jää valmiiseen tuotteeseen. Kasvissyöjä, joka haluaisi tietää, onko hänen leivässään käytetty apuaineena sian haimasta saatua fosfolipaasia, ei siis saa haluamaansa tietoa.
Tosin EU:n lisäainesäännösten tätä osaa aiotaan tarkastella uudelleen. Uusi lainsäädäntö vaatinee kuitenkin vain entsyymi-sanan lisäämistä tuoteselosteeseen. Entsyymien nimiä tai valmistustapaa ei sitä vastoin tarvitse mainita.
Tyytymättömyys teolliseen leipään lisääntyy.
|